Kun aikaa lähtöön on kaksi viikkoa, alkavat jäähyväiset. Huomenna ovat ensimmäiset tiedossa kun Bea tulee varta vasten Poriin.
Jäähyväiset ovat perinteisesti surullisia. Koko tapaamisen yllä on jonkin sortin tumma pilvi joka illan päätteeksi ryöpsäyttää kylmän suihkun niskaan. Illasta voi toki nauttia mutta tapaamisen varsinainen syy vaikuttaa varmasti jossain määrin.
Ehkä jollain lailla olisi parasta huijata kaikkia niitä joille erikseen sanoo hei-heit. Kertoisin että näemme vielä kahden viikon päästä, mikä sitten olisi viimeinen kerta vuoteen. Tämän "viimeisen kerran" peruuttaisin sitten "äkillisten kiireitten" vuoksi. Kuulostaa ikävältä mutta jollain lailla se voisi olla parempi. Illasta nauttisi puhtaasti seuran vuoksi. Illan päättyessä viimeiset tervehdykset olisivat iloisia, saisi nauttia ihmisistä aidoimmillaan. Toki olisi ikävä temppu sitten ilmoittaa ettei enää näe toista hetkeen mutta miksi vielä viime hetken näkemisen täytyisi olla erilainen kuin aivan tavallisen kohtaamisen?
Vastaan on tullut monenlaista reaktioa puolituttujen parissa. Jotkut ovat olleet peloissaan sen suhteen josko ikinä palaan sieltä takaisin. Että nämä jäähyväiset voivat olla viimeiset. Moni vanhempi kauhistelee lapsensa poislähtöä riippumatta siitä kuinka kauas lapsi lähtee mutta ei uhraa montaa ajatusta sille että sama aikuinen lapsi lähtee ajamaan autoa. Esim. vaihtovuosi on kyllä potentiaalisesti vaarallinen mutta jokapäiväinen elämämme ei juuri siitä eroa. Viimeinen hetkemme voi tulla koska vain eteen. Eikö juuri siitä syystä jokaisesta tapaamisesta pitäisi nauttia ainakin osittain niin kuin viimeisestä?
Tulevan kahden viikon tapaamisteni luonne on kaikkien osapuolien tiedossa. Toiveeni näiden suhteen on se että saan nauttia siitä minkä takia nämä ihmiset ovat minulle läheisiä. Olkaamme iloisia että olemme löytäneet toisemme ja että saamme mahdollisuuden sanoa jäähyväiset hetkeksi jotta jälleennäkemisen hetkellä osaamme arvostaa taas vähän enemmän toistemme olemassa oloa.
Aika kuluu nopeasti. Mikäli tunnelmanne kuitenkin ovat haikeita läheisen tilapäisen poissaolon johdosta, muistakaa että ilman pieniä eroja ei ole lämpimiä jälleennäkemisiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti