sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Vuosi Meksikossa

Voisin hieman valottaa tämän blogin nimivalintaa. "Vuosi Meksikossa" olisi ollut looginen ratkaisu "Hanna Meksikossa" ym jälkeen. "Vuosi Amerikassa" kuitenkin vastaa mahdollisesti enemmän totuutta. Älkää hämääntykö. Amerikka ei ole USA. Eräs yhdysvaltalainen poika joka vietti neljä viikkoa Pueblassa kielikurssilla pohti tätä hankaluutta. Hän ei voi sanoa olevansa amerikkalainen, sillä siinä vaiheessa paikalliset hyvin topakasti huomauttavat myös olevansa amerikkalaisia. Yhdysvaltalaisuuskin tuottaa tiettyjä ongelmia sillä Meksiko koostuu myös osavaltioista mikä tekee Meksikosta yhdysvallan. Tämä oli kuitenkin kielikurssilaisen valinta.

Kuten teille kerroin, järjestetään viimeiset koetilaisuudet Pueblassa toukokuun puolessa välissä. Paluulentoni tuo minut Suomen kamaralle kylläkin vasta heinäkuun lopulla. Tämä johtuu siitä että kesän aion viettää jossain Amerikassa. Paikkaa en tiedä enkä tiedä mitä teen, sen näemme kaikki sitten. Ehdotuksia tutkimusmatkalle itseeni otetaan vastaan. Vuoden vietän kuitenkin kokonaisuudessaan jossain Amerikassa, siitä nimi.

(Saarnavaroitus)

Tähän asiaan liittyen voisin valoittaa hieman vapaaehtoistyön ihmeellisyyttä. Sädekehän kiillottaminen on yllättävän kallista hommaa. Esim. iso vapaaehtoistyön yhdistys I-to-i (www.i-to-i.com) järjestää paljon kaikkea jännittävää. On luonnonsuojelua, orpokoteja, merikilpikonnien pelastamista ym ym. Jos haluat vaikkapa työskennellä vähävaraisten perheitten parissa Monterreyssa kaksi viikoa saat pulittaa siitä huvista $ 1165. Ottakaamme toki huomioon että hinta sisältää majoituksen, ruoat ja vakuutuksen. Summa sisältää myös koko yhdistyksen pyörittämisen, työpaikan organisoimisen jne. Ikäväksi asin tekee se että I-to-i:n työntekijät saavat myöskin melko palkitsevaa palkkaa.

Jos maksat 10 € joka kuukausi sademetsien pelastamiseksi, tiedätkö mitä niille rahoille oikeasti tapahtuu? Peruskysymys mutta se esitetään liian harvoin. Oman edun tavoittelu muitten kustannuksella. Käytetään toisten hätää oman yrityksen voiton paisuttamiseksi. Eikö ihmisten pitäisi nähdä punaista tässä vaiheessa? Siksi oli mukava Intiassa konkreettisesti nähdä että Planille maksetuilla rahoilla oikeasti tehdään jotain kestävää ja hyvää. Luonnollisesti I-to-i tuo paljon hyvää tähän maailmaan ja pelkästään Planin organisaation ylläpitäminen maksaa maltaita. Onko olemassa hyvää hyväntekeväisyysjärjestöä?

Oma ryhmänsa ovat ns. feissaajat, nämä kävelykatujen kauhut, jotka tuovat uusia hyväntekijöitä järjestöille. He saavat itse palkkaa 10 € tunnissa. Toisaalta, he herättävät ihmisissä syyllisyyden tunteen nopealla vauhdilla näyttämällä kuvia kituvista lapsista ja kuolleista eläimistä. Syyllisyyden tunne taitaa taas olla suorassa suhteessa siihen miten lompakon nyörit höltyvät. Hyvään tarkoitukseen saadaan jälleen veronmaksajan kovalla työllä ansaitsemia rahoja. Tarkoittaako tämä siis sitä että hän on hyväntekijä joka saa muut ihmiset mukaan hyväntekeväisyyteen? Onko se ihminen hyväntekijä joka kerran on laittanut allekirjoituksensa suoraveloitusvaltakirjaan eikä sen jälkeen mieti asiaa? Voiko hyvää tehdä rahalla? Ilmeisesti voi, koska $ 1495 pääsee opettamaan englantia Meksikolaisessa kylässä. Mitä tapahtui ajoille jolloin nukuttiin bambumajoissa yöt ja syötettiin norsuja päivät eikä kukaan puhunut rahasta mitään?

(Saarnavaroitus ohi)

Pahoittelut rönsyilystä. Paluu arkeen tapahtuu seuraavassa kirjoituksessa. Siihen asti, hyvää yötä ja huomenta.

Ei kommentteja: